ALL3D

Laura Vihreällä Saarella

By
Updated: tammikuu 19, 2017

Laura Porin riveissä.

Pori Rugbyn Laura Johansson teki viime kesänä ison päätöksen. Pikku kaupungin kadut olivat ruvenneet ahdistamaan sen verran, että jonnekin muualle piti lähteä. Irlanti oli ensimmäinen maa mistä töitä irtosi, joten elokuussa Laura pakkasi tavaransa ja muutti Corkiin, Munsterin provinssiin Irlannin etelärannikolle. Reissuun Laura lähti yksin, eikä määränpäässäkään odottanut tuttuja ihmisiä. Niinpä olikin luonnollista, että Laura halusi jatkaa Porissa aloittamaansa rugbyharrastusta, sekä lajin itsensä tähden että luodakseen uuden sosiaalisen verkoston uudessa maassa ja kaupungissa. ’Halusin tutustua paikallisiin ja kehittyä rugbynpelaajana hyvässä valmennuksessa ja kovissa peleissä. Elokuussa kun muutin Corkiin, niin siellä oli kausi sopivasti alkamassa ja Highfield RFC:n naistenjoukkue haki lisää pelaajia. Otin yhteyttä joukkueenjohtoon ja menin treeneihin. Vastaanotto oli loistava ja kohta minulla oli kavereita Irlannissakin’, Laura kertoo. Ennen kuin paneudumme tarkemmin Lauran vaiheisiin Irlannissa, lienee kuitenkin hyvä palata tarinan alkuun vuoteen 2012, jolloin Laura aloitti rugbyn Porissa.

Ensimmäisen kerran Laura kuuli rugbysta kuntosalinsa spinningtunnin jälkeen. Pori Rugbyn naistenjoukkueen silloinen kapteeni, Katri Nummelin, piti tunnin jälkeen mainospuheen kohta alkavasta rugbyn alkeiskurssista. Asia jäi Lauran mieleen ja ajatus uudesta harrastuksesta alkoi itää. ’Opiskelin ja tein paljon töitä tuohon aikaan. Halusin niille jonkun vastapainon. Katrin mainospuhe ja salin seinällä ollut juliste rugbyn alkeiskurssista saivat minut innostumaan ja lähdin kevään 2012 alkeiskurssille. Muutaman treenikerran jälkeen huomasin olevani koukussa lajiin. Erityisesti pidin lajin erilaisuudesta kaikkeen muuhun verrattuna, kunnon meininki ja rytinä treeneissä sekä lajin sosiaalisuus. Alkeiskurssilla myös lähdettiin ihan perusteista liikkeelle, joten ei haitannut vaikka en lajista etukäteen mitään tietänyt’, Laura muistelee.

Porin rugbyseura oli perustettu vuonna 2011, ja kesällä 2012 naiset osallistuivat ensimmäistä kertaa SM-sarjaan. Laura kuului heti alusta saakka joukkueen runkopelaajiin ja kantaviin voimiin. Pelipaikaksi tuli prop, ja Laura näytti heti ensimmäisellä kaudella että kykyjä ja halua on pelata todella kovalla tasolla. Laura on propiksi todella nopea ja yksi koko seuran parhaimpia taklaajia, miehet mukaanlukien. ’Ensimmäisen kesän pelit menivät joukkueelta ja itseltäni tosi hyvin. Laitoimme tiukasti kampoihin sarjan muille joukkueille, jotka olivat jo monta vuotta pelanneet yhdessä. Pelitapahtumien perusteella olisimme ansainneet ainakin pari voittoa sinä kesänä’, Laura kertoo vieläkin aavistus harmia äänessään. Henkilökohtaisesti Lauran kausi huipentui naistenjoukkueen ’Vuoden Tulokas’ palkintoon, jonka Laura pokkasi kauden päätteeksi itselleen.

 

Lauran kehitys pelaajana osoitti sen verran kovasti ylöspäin, että maajoukkuekutsukin oli vain ajan kysymys. Hyvin menneen 2012 kauden jälkeen, Laura valittiinkin edustamaan Suomen maajoukkuetta Skotlantiin tehtävällä pelireissulla keväällä 2013. Tuloksena oli niukka tappio Skotlannin alle 21-vuotiaiden maajoukkuetta vastaan, mutta Laura osoitti jo tuolloin olevansa valmis koviin peleihin, joten pelin taso Irlannissa ei tullut lopulta isona yllätyksenä.

Maajoukkueen paidassa Skotlanninreissulla. Laura kuvassa äärimmäisenä vasemmalla.

Laura siis liittyi Highfiel RFC:n naistenjoukkueeseen joka pelaa Irlannissa naisten 1.divaria. Highfieldin joukkueesta parhaat valitaan Munterin provinssin edustusjoukkueeseen. Näistä provinssijoukkueista valitaan sitten maajoukkue. Irlannin naisten maajoukkue on parhaimmillaan ollut maailmanlistalla sijalla kolme, ja kyennyt voittamaan naisrugbya vuosikaudet hallinneet Englannin ja Uuden-Seelannin joukkueet. Kaksi Highfield RFC:n pelaajaa myös edusti vuoden 2014 MM-kisoissa Irlantia. Näistä kahdesta pelaajasta Heather O’Brien pelaa tälläkin kaudella Lauran joukkuekaverina Highfieldissä.  Tätä taustaa vasten Lauran suorittama tasohyppäys oli siis aikamoinen.

Highfield RFC naisten joukkue. Laura ylärivissä 5. oikealta.

Alkukankeuksien jälkeen Laura kuitenkin rupesi pelamaan paremmin ja paremmin, ja ensimmäisten pelien jälkeen paikka aloituksessa oli sementoitu. ’Pelin taso ja varsinkien scrumien kovuus tuli alussa yllätyksenä. Scrumeja ja muita erikoistilanteita kuitenkin harjoitellaan paljon, niin pääsin niihinkin nopeasti kiinni’, Laura toteaa. Highfieldin joukkueella onkin hieman erilainen organisaatio ja resurssit kuin joukkueilla Suomessa. Päävalmentajan lisäksi on vielä erikseen forwardien ja bäkkien valmentajat. Fasiliteetit ovat myös kunnossa; löytyy kaksi täysimittaista rugbykenttää joista toisella on vieläpä valot. Lisäksi löytyy seuran oma klubitalo ja liikuntahalli missä voi treenata jos kenttä esimerkiksi jäätyy. Naiset myös treenaavat keskenään omassa porukassaan ja joka treeneissä on paljon väkeä. ’Treeneissä on lähes aina yli kaksikymmentä naispelaajaa. Näin pystymme treenaamaan pelaajien henkilökohtaisia taitoja, mutta myös joukkueena tehtäviä asioita. Highfieldin joukkueessa kaikki pelaajat ovat myös sangen kokeneita, eikä täysin vasta-alkajia ole. Seuralla on tyttöjen juniorijoukkue, joten sieltä nousee vuosittain uusia pelaajia naisten joukkueeseen. Valmennus ja muu organisaatio on hyvin järjestetty, joten pelaajan ei tarvitse muuta kuin hoitaa itsensä paikalle ja keskittyä treenaamiseen ja pelehin’, Laura kertoo. Negatiivisia asioitakin kuitenkin löytyy. Lauran mukaan Irlannissa naisten rugbya ei arvosteta hirveän korkealle. Ihmiset lähinnä ihmettelevät  kun kuulevat Lauran pelaavan rugbya. Naiset myös pelaavat pelinsä sunnuntaisin, koska kentät on varattu miehille lauantaisin. Tämän takia naistenjoukkue ei pysty järjestämään pelin jälkeen ns. ’kolmatta puoliaikaa’ koska monella on maanantai työpäivä. ’3rd halffia ja koko seuran yhteisöllisyyttä kaipaan Suomen rugbykulttuurista. Irlannissa emme paljoa ole miesten joukkueen kanssa tekemisissä ja naisten rugbyn arvostuksen puutteen yleisestikin kyllä huomaa’, Laura sanoo.

Pori Rugbyn perinteinen 3rd half.

Tulevaisuuden suunnitelmista rugbyn suhteen Laura ei osaa vielä sanoa mitään. ’Viihdyn Irlannissa hyvin, mutta mitään pitkälle meneviä suunnitelmia en ole tehnyt. Nautin vain pelaamisesta ja treenaamisesta hyvässä joukkueessa. Irlannissa pelaan ainakin tämän kauden, sen jälkeen kaikki on auki’, Laura valottaa tilannettaan. ’Olen rugbysta nauttinut urheilulajina todella paljon. Tämä on mahtava laji jota voin suositella kaikille. Jokaiselle löytyy oma tärkeä rooli joukkueesta, koosta tai muista kyvyistä riippumatta.  Isoin asia on kuitenkin aina ollut se sosiaalinen puoli. Olen lajin parista löytänyt todella hyviä ystäviä ja tavannut mahtavia ihmisiä. Minne tahansa maailmassa lähdenkin, niin tiedän että jos määränpäässä on rugbyjoukkue, niin minulla on siellä kavereita. Rugbykulttuuriin kuuluu joka puolella maailmaa ystävällinen ja uudet ihmiset mukaan ottava asenne. Rugby yhdistää ihmiset ympäri maailman.’, Laura linjaa.

Pori Rugby järjestää naisten snowRugby alkeiskurssin 2.2 alkaen. Lisätietoja tältä sivulta ja facebookista.

 

You must be logged in to post a comment Login